Eilen sitten taas suunnattiin hallille vähän reenailemaan. Noh, turhaahan sitä viime kertaa niin hehkutin, koska nyt se sitten kostautui. Ihan reisillehän nuo meni. Koira ei kyllä ollut yhtään oma itsensä. toisaalta ohjaajakin oli ihan lukossa, ni se suurin syy siihen ettei koirankaan reenit sitten onnistuneet.

Puomilta hyppäsi kaksi kertaa alas, mutta kolmannella kerralla ottikin sitten hyvin kontaktit ja sitä ei sitten enempää tehtykkään. Ihan ok, oli sitten se kolmas suoritus.

Pakko valsii meni kyllä melko huonosti, mutta se ei ollut koiran vika. Itse käänsin liikaa, ja sen takiaRaffe hyppäsi sitten väärältä puolelta. Twisterin otti hyvin ja malttoi kuunnella. Liekkö sitten ohjaaja itse ollut rennompi ja koirakin pystyi sitten toimimaan paremmin. Noh, mutta kuitenkin putkeen irtosi hyvin hypyltä. Jotain positiivistakin siis.

Keinulle ei sitten edes eilen menty, kun oli sen verran ahdistuneet reenit ja korvatonta toimistaa. Kamalaa vinkumista narttujen perään. Jouluna kun enon koiran juoksun myötä, meidän Raffe tajusi että ahaa on siis olemassa noinkin hyvän hajusia narttuja. Samalla se hoksasi myös että vautsi wau meillähän asuu yksi ihana tyttö koira! Noh, onneksi Nalalla riittää tuota temperamenttia ja se kyllä antaa lähtöjä

Kepit otti kyllä hyvin. Joten siinä ei mitään moittimista! Ainut et viimeseltä väliltä vähän karkas, mutta se annettakoon anteeksi, kun muuten ne meni hyvin. Ja yhdellä korjauksella toimi tuosta mokastakin.

Mutta nyt sitten enempi meillä reenataan tuota kontaktia ja koitetaan saada koiraa rennommaksi. Kovin oli eilen väkinäistä ja sen vuoksi ei kovin kummoisia reenejä tehtykkään.